Suurimmat työturvallisuushaasteet sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa
Uutiset 07.06.2018
Työturvallisuuden suurimmat haasteet ovat sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa. Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin laatiman tuoreen tilaston mukaan vain 20 prosenttia suomalaisyrityksistä huolehtii työturvallisuudesta hyvin.
Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Toukokuun alussa ilmestynyt Safetum Oy:n työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain 20 prosenttia yrityksistä huolehtii työturvallisuudesta hyvin. Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo haluaa saada kaikenkokoisten yritysten johtajat ymmärtämään työturvallisuuden eteen tehtävän työn merkityksen.
”Jokaisessa yrityksessä pitäisi olla tavoitteena nolla tapaturmaa. Tavoite ei ole utopiaa, sillä Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka
pystyvät siihen. Yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten tavoitteeseen pääsee.”
Suomessa tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 220 000 työtapaturmaa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan laskenut, että työtapaturmien takia menetetään 2–2,5 miljardia euroa vuodessa. Yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset.
”Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Silloin kustannukset nousevat moninkertaisiksi”, toteaa Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija, toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.
”Jokainen työtapaturma on turha. Olemme huomanneet, että esimerkiksi asiantuntijatyössä ei kiinnitetä riittävästi huomiota työturvallisuuteen, koska tapaturmien riski ei ole niin selvästi näkyvillä kuin vaikka konepajalla.”
Työturvallisuuden vuositilasto 2017 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät
eniten työturvallisuutta. Ne muodostivat 39 prosentin osuuden kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista. Tilasto perustuu noin 300 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.
Uhka- ja väkivaltahavainnot lähes kaksinkertaistuivat
Suurin työturvallisuuden vuositilastossa liittyvä muutos liittyy väkivaltaan. Uhka- tai väkivaltatilanteista tehtyjen turvallisuushavaintojen osuus lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Vuonna 2017 niiden osuus oli yhdeksän prosenttia, kun se oli vuonna 2016 vain viisi prosenttia. Uhkaavia tilanteita on ollut eniten sotealan
yrityksissä ja opetustoimessa.
”Yhteistä tilanteille on se, että uhka tulee lähes aina asiakkaalta”, Jurvelin kertoo.
Lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan yli 70 prosenttia hoitajista on havainnut tai kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.
Ulkopuoliseen väkivaltaan ja terrorismiinkin varauduttava
Entä ulkopuolisen väkivallan uhka ja terrorismi?
”Terrorismin mahdollisuuteen on kiinnitetty yrityksissä vasta vähän huomiota. Suosittelemme, että jokaisessa yrityksessä on olemas sa ohjeet siitä, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Silloin työntekijät tietävät, mitä tehdä”, Tuomas Jurvelin korostaa.
Ulkoisen väkivallan uhka on useimmille suomalaisille yrityksille vielä kaukainen asia. Safetumin asiantuntijoiden mukaan tietyillä herkillä toimialoilla toimivat yritykset ja esimerkiksi kauppakeskukset ovat kuitenkin jo varautuneet ulkoisen väkivallan mahdollisuuteen.
Siisteys kuuluu jokaiselle
Työturvallisuuteen kuuluu tapaturmien ja uhkien lisäksi myös muun muassa työpaikan henkinen kuormittuminen ja ergonomia sekä siivous. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä.
”Helposti ajatellaan, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhki mättä”, kertoo riskipäällikkö Miko Kortesalo.
Iso osa tekemättä jätetystä työturvallisuustyöstä johtuu Safetumin asiantuntijoiden mielestä asenteesta, ei niinkään kustannuksista.
Alkuperäinen lähde: Turvallisuusalan e-Uutiset 3/2018